Videopedagogiikka

1. Oppitunnin tallentaminen ja lähettäminen videona jollekin

Mihin ne laitetaan? Halutaanko niitä jakaa? Kenelle ne jaetaan?

Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun tallennetaan oppituntia?

- mikä on sopivan mittainen tallenne
- miten varmistan hyvän kuvan- ja äänenlaadun?
- millä ajalla editoin videosta sopivan?

2. Projektivideo

Raportointiin käytettävä videointimuoto.

3. Demovideo

Esim. opettajan tekemä video, jossa ohjeistetaan jonkin oppimisympäristön käyttöä. Opiskelija osoittaa osaamistaan demovideolla.

4. Trigger-video

Keskustelunherättäjä, alustusvideo.

5. Stimulated-recall-video

Vuorovaikutuksellinen videointimuoto.

Kokemuksia iPad salkun käytöstä ja mentoroinnista

Ensimmäinen periodi (10.8.-9.10.2015) on lähtenyt kunnolla käyntiin, ja siinä samassa iPad-salkkuakin on kuskattu paikasta toiseen. Olen käyttänyt salkkua todella paljon osana uutta Viestintälaitteet-opintojaksoa, joka on TVT-valinnainen ja laajudeltaan 1 osp.

Viestintälaitteissa opetan neljää eri ryhmää, joista kaksi on kone- ja metallialalta, yksi turvallisuusalalta ja yksi yhdistelmäryhmä hotraca- ja prosessialoilta. Kun lähes jokaisella ryhmällä on samaan aikaan ollut myös ammattiaineita, olen kysellyt eri ammatillisten opettajien yhteistyöhalukkuutta. Ja sitä on riittänyt, mikä on positiivista! Opiskelijat ovat kuvanneet iPadeilla omaa työskentelyään ammattiaineissa, ja olemme jalostaneet materiaaleista muun muassa sarjakuvia Strip Design ohjelmalla. Samalla yhteisopettajuus on laajentanut omaa näkemystäni ammattiaineista, ja itse olen vastaavasti yrittänyt tehdä iPadia tutuksi eri alan opettajille.

iPad ja Strip Design käytännössä

Esimerkki turva-alan opiskelijoiden kanssa tehdystä projektista: sovin turva-alan opettajan Jarmon kanssa, että opiskelijat kuvaavat voimankäyttötunnilla jonkin liikesarjan. Menin salkun kanssa heidän tunnilleen, joka pidettiin tatamisalissa. Opiskelijat jakaantuivat kolmen hengen ryhmiin ja kuvasivat vuorollaan toistensa suorituksia. Lopuksi materiaali tallennettiin pilveen (Google Drive) myöhempää jalostusta varten. Viestintälaitteet-tunnilla teimme sitten sarjakuvia, joissa liikesarjan eri vaiheet opastetaan kuvin ja tekstein. Lopuksi kävimme tuotokset läpi.

Tässä yksi opiskelijoiden sarjakuva sekä dokumenttia työskentelyvaiheista:

Erään ryhmän näyte maahanviennistä. Tekijänoikeudet sarjakuvan tekijöiden. 

Opiskelijoiden työvaiheita sarjakuvana.

Samantapaista yhteistyötä virittelin myös metallipuolella kahden muun opettajan kanssa. Koneistajat ja levyseppähitsaajat tekivät hienoa jälkeä hekin! 

Mielestäni ammattisisältöjen käyttö on opiskelijoille palkitsevaa ja tukee ammattilaiseksi kasvamista. Tarkempaa palautetta en ole vielä kysellyt, mutta esimerkiksi turva-alan opiskelijat kertoivat, että voimankäyttö tuntuu itsestä paremmalta kuin miltä se lopulta kuvassa näyttää. Dokumentoinnin avulla tullaan siis tietoisemmaksi itsestä ja omasta osaamisesta. Useampia uusintaottoja tuli tatamillakin juuri siksi, ettei liike näyttänytkään sellaiselta kuin haluttiin tai kuviteltiin sen näyttävän. 

Metallipuolella hankaluutta tuotti kertoa työvaiheista kirjallisesti. Sarjakuvaan ei mahdu paljonkaan tekstiä, joten tekstin on oltava ytimekästä. Käskymuotojakin tuli siinä sivussa kerrattua.. :)

iPad salkun käyttökokemukset

Neljän viikon aikana on käynyt selväksi, ettei salkku ole mikään yksinkertaisin työväline. Ensinnäkin se on raskas ja kömpelö raahattava. Se taipuu käytäville ja hissiin, mutta jyrkät kynnykset, portaat ja asfaltti eivät ole ystäviä. Niitä kuitenkin riittää näinkin isolla kampuksella. Aluksi kysyin kantoapua sieltä sun täältä, mutta pakon edessä huomasin, että nouseehan se yksinkin.

Toisekseen salkku pitää "nollata" jokaisen ryhmän jälkeen tietoturvariskien vuoksi. Hallinta-Mac on IT-tuessa, jonne salkku pitää tietenkin raahata ja josta se pitää hakea joka kerta. Infoa yritettiin, mutta ei sekään toiminut. Parempaa ratkaisua pitää miettiä, sillä logistisesti hankalampaa paikkaa tällä kampuksella on vaikea keksiä. 

Kolmanneksi ongelmat luokassa ovat olleet odottamattomia. Kampuksen langaton netti ei toimi ollenkaan. Jos Apple TV toimii, se toimii hyvin hitaasti ja epävarmasti. Kaikkia kohtia, joihin HDMI-piuha ylettyy, on kokeiltu. Tilauksessa on pidempi piuha. Huono WLAN on ongelma myös opiskelijoille, joiden pitää siirtää materiaalia pilveen usein. Onneksi diginatiiveilla on hallussa oman kännykän käyttö tukiasemana. 

Neljäs ongelma on iPadin asetukset. Mikä on tarpeeksi turvallista? Entä onko iPad liian henkilökohtainen laite julkiseen käyttöön? Jos on tarpeeksi sinniä, niin ei. Mutta en ihmettele, että moni tyytyy PC:hen.

Lopuksi hyvät asiat: iPadin kanssa pääsee luokan ulkopuolelle, ehdoton iso plus! Se on samaan aikaan työväline ja tietokirja. Se pakottaa opiskelijat tekemään yhteistyötä erillä tavalla kuin tietokone. 

Hienoa on myös se, että SULO ykkösen aikaan meiltä puuttui tekninen tuki. Nyt sellainen on löytynyt, kun IT-tukihenkilö Jari Peitso otti salkun siipiensä suojaan. Hän on neuvonut aina, kun kinkkisiä tilanteita on tullut - eli joka päivä. 

Mentoriaikeita

Lukuvuosi 2015-16 toi mukanaan uudet opetussuunnitelmat, jotka yhä enemmän korostavat opettajan ohjaavaa ja opiskelijan tutkivaa roolia. Tämä luo herkullista pohjaa mobiilitekniikan ujuttamiselle osaksi opiskelijan kouluarkea. SULO2-hankkeen puitteissa viime keväänä hankittu iPad-salkku onkin tarkoitus ottaa kovaan käyttöön. 

Olen alustavasti tiedustellut muutaman opettajan yhteistyöhalukkuutta mobiilioppimiseen. Yhteistyötä on luvassa ainakin liikunnassa sekä turvallisuusalalla. Tänään palaveerasimme turvallisuusalan open Riston kanssa, ja tarkoitus on tuoda iPadit mukaan oppitunneille. Liikunnan open kanssa suunnitteilla on niin ikään mobiiliteknologian yhdistäminen liikkumiseen. Katsotaan, miten homma etenee.